Markkinatietoa
FINSVE-tapahtumat
-
Vuosikokous
28. toukokuuta, Helsinki -
Kesäminglailu
31. toukokuuta, Tukholma
Jaa sisältöä
Liikekulttuurien erot
Onnistunut kaupankäynti Itämeren yli
Rajojen ylittävän yhteistyön, kaupankäynnin tai etabloitumisen myötä kannattaa syventyä kunnolla liikekulttuurien yhtäläisyyksiin ja eroihin.
Ruotsin ja Suomen väliset erot ilmenevät eniten siinä miten suhtaudutaan ajankäyttöön, johtajuuteen, velvollisuuteen/vastuuseen, projekteihin sekä muutoksiin.
Ruotsissa aikaa käytetään laadun mittarina – mitä pidempi aika, sen korkeampi laatu.
Suomessa taas aika on tehokkuuden mittapuu – nopeus on tehokkuutta.
Nämä kaksi suhtautumistapaa ohjaavat molempia liikekulttuureja ja vaikuttavat kokouksiin, päätöksiin, kampanjoihin jne.
Jos asiat menevät nopeasti Ruotsissa, useimmiten liian nopeasti ruotsalaisen normin mukaan, ruotsalaiset odottavat huonompaa tulosta.
”Odotetaan ja nähdään”, ”eipä hätäillä”, ”tämä menee liian nopeasti” ovat tavallisia huomautuksia. Suomessa sanotaan ”tässä ja nyt”.
Ruotsalaisessa projektissa suunnittelu on suuri osa suoritusta. Suunniteltu rakenne ohjaa itse suoritusta.
Suomessa projektia ohjaa välitön toiminta, jolle muoto luodaan jälkikäteen.
Suomalaisen esimiehen odotetaan ohjaavan ja delegoivan työt. Johtaminen tapahtuu jakamalla ohjeita, ja alaiset näkevät esimiehen auktoriteettina.
Ruotsalainen esimies johtaa läsnäolon, osanoton ja tiedonvälityksen kautta.
Ruotsalainen tapa kommunikoida on kuvaavaa ja osallistuvaa. Se vie aikansa.
Suomalainen tapa on suora, selvä ja nopea.
Kulttuurierot on otettava vakavasti jos haluaa onnistua Itämeren toisella puolella.
Johtajuus |
Ruotsi |
Suomi |
| Aika | Pitkä, laatu, ”sitten” | Lyhyt, tehokkuus, ”tässä ja nyt” |
| Vastuu | Ryhmä, tuki kaikilta | Yksilö |
| Suunnittelu | Välttää riskejä | Toiminta |
| Kommunikaatio | Kuvaavaa, osallistuvaa | Selvyys, ohjeistaminen |
| Esimies | Työkaveri | Auktoriteetti |
| Kimmoke | Turvallisuus | Velvollisuus |
| Delegointi | Suoritus | Päätös ja suoritus |
| Muutokset | Heikkous, hitaus | Vahvuus, nopeus |
| Rakenne | Suunnittelu | Ad hoc |
| Kaaos | Halutaan välttää | Pystytään käsittelemään |
| Konsensus | Pyrkimys | Ei tarvetta |
| Osallistuminen | Yhteinen suunnittelu, suorittaminen | Henkilökohtainen, ohjeistamisesta tulokseen |
Ad Initium
Anita Ekwall
Verkostoidu
Talouden tunnuslukuja
- Bruttokansantuote (BKT) käyvin hinnoin: 910 801 milj. SEK
(Q4 2011, SCB) - BKT viitevuoden 2010 hintoihin: 901 785 milj. SEK
(Q4 2011, SCB) - BKT henkeä kohti: 369 900 SEK (2011, SCB)
- BKT kasvu: +1,1 %
(Q4 2011/ Q4 2010, SCB) - Inflaatio: 1,3 %
(4/2012, Sveriges Riksbank) - Korkotaso – valtion keskus-
pankin Riksbankenin ohjaus-
korko, repokorko: 1,50 %
(22.2.→ , Sveriges Riksbank) - Työttömyys: 7,7 %
(3/2012, SCB) - Valtion velka: 1 078 miljardia SEK (30.4.2012, Riksgälden)




